Ohjelma

Tapahtuman teemana on genomitiedon hyödyntäminen sukututkimuksessa.

Suku 2022 -tapahtuman esitelmäohjelmassa tarkastellaan genomitiedon näkökulmasta Savon asutushistoriaa ja savolaista sukunimistöä. Savolaisekspansiota käsitellään myös metsäsuomalaisten DNA-projektin kautta. Esitelmissä perehdytään myös sukuseurojen tekemiin DNA-tutkimuksiin ja niiden tulosten käytettävyyteen. Esitelmäohjelma suoratoistetaan Seuran YouTube-kanavalla.

Suku 2022 -tapahtuman esitelmäohjelma on seuraava:

Lauantai 12.3.2022

10.30–11.30 FM Ari Kolehmainen: Savon asutushistoriaa ja savolaisekspansio Y-DNA:n osoittamana

Kuinka Y-DNA-tulokset ovat muokanneet perinteistä käsitystä Savon asuttamisesta ja savolaisekspansiosta? Mistä suunnilta Savoa on asutettu? Keitä ovat ”savolaiset”? Esitelmässä käsitellään myös Savon isälinjaisia ryppäitä, joista merkittävä osa Savon suvuista polveutuu. Savolaisen uudisasutusliikkeen (savolaisekspansio) merkitys on valtava, Y-DNA:n avulla on voitu todentaa sukujen syntyä ja niiden liikkeitä, eikä enää olla vain nimistön tutkimuksen varassa.


12.00–13.00 Professori emer. Auvo Kostiainen: John Morton ja suomalaiset Marttiset: tutkimusta historiasta ja DNA-perinnöstä

Esityksessä tarkastellaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen (1776) yhden allekirjoittajan John Mortonin (1725–1777) sukujuuria. Hiljan ilmestyneessä tutkimuksessaan Auvo Kostiainen ja Pekka Haikkala yhdistävät historian- ja DNA-tutkimuksen tuloksia Mortonin kiistellyn syntyperän selvittämiseksi.  Usein Morton yhdistetään Marttisten sukuun. Tulosten mukaan Mortonin juuret ovat vahvasti Suomessa, ilmeisesti Etelä-Savossa ja Karjalan kannaksella.


13.30–14.30 Ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.


15.00–16.00 FK Maaret Eloranta: Savolaisia äitilinjoja – esimerkkinä pieni mtDNA-haploryhmä I1a1a

Mitokondrion DNA eli äitilinjassa jälkeläisille periytyvä erityispiirre antaa uusia mahdollisuuksia äitilinjojen tutkimuksen tarkentamiseen ja naisten liikkuvuuden seuraamiseen. Esityksessä käsitellään mitokondrion DNA:n hyödyntämistä sukututkimuksessa ja esimerkkinä käytetään mtDNA-haploryhmä I1a1a. Sen esiintyminen suomalaisten testattujen joukossa keskittyy vahvasti Ylä-Savoon, Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Lisäksi esityksessä tarkastellaan apuohjelmistojen ja harrastajien keskinäisen yhteistyön merkitystä mtDNA-tulosten tulkitsemisessa.


Sunnuntai 13.3.2022

10.00–11.00 FM Jouni Kakkonen: DNA-testien hyödyntäminen sukuseurassa

DNA-testeillä on mahdollista saada vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joihin perinteinen sukututkimus ei pysty vastaamaan. Esityksessä käydään läpi tilanteita ja tutkimuskysymyksiä, joihin on mahdollista saada vastauksia DNA-testeillä. Testeillä on omat rajoitteensa, joita esityksessä myös käsitellään. Esityksessä käydään läpi erityisesti Laitisten Sukuseurasta poimittujen esimerkkien ja saatujen kokemusten avulla testivaihtoehtoja, testausstrategioita ja saatuja testituloksia.


11.30–12.30 FM Jere Markkanen: Tuntematonta savolaista sukulaista etsimässä geneettisen sukututkimuksen keinoin

Savolaisekspansion vaikutukset näkyvät Suomessa laajalti ja ne vaikuttavat myös DNA-testien tulkintaan. Miten etsitään vaikkapa tuntematonta isää, jos sekä äidin että tuntemattoman isän sukujuuret ovat vahvasti savolaisekspansion alueelta.

Miten geneettisen sukututkimuksen osumia tulkitaan, kun niissä näkyy savolaisekspansion vaikutus? Pystyykö kaukaisempia DNA-osumien tarkkaa sukulaisuutta edes selvittämään, kun savolaisekspansion tuloksena osumien kanssa voi olla kymmeniä yhteisiä esivanhempia 1600–1700-lukujen vaihteista? Tuntemattomien sukulaisten jäljittäminen voi olla vaikeaa geneettisen sukututkimuksen keinoin silloinkin, kun etsijän vanhemmat ovat selvästi eri väestöryhmien jälkeläisiä.

Tässä esityksessä vastataan edellä esitettyihin kysymyksiin ja pyritään avaamaan savolaisekspansion vaikutuksia geneettisen sukututkimuksen hyödyntämiseen erityisesti tuntemattomien sukulaisten jäljittämisen näkökulmasta. Käymme esityksessä myös tiiviisti läpi tuntemattomien sukulaisten jäljittämisen perusteita, mutta erityisesti savolaisjuuristen etsijöiden näkökulmasta.


13.00–14.00 FM Ari Kolehmainen: Savolainen sukunimistö ja sukunimien muutokset Y-DNA:n todistamana

Savo tunnetaan sukunimistään. Perinteisen käsityksen mukaan savolaiset sukunimet oli lähes ”kiveenhakattuja”. Todellisuudessa savolainen sukunimistö oli eläväistä. Vanhoista kantasuvuista syntyi lisänimien kautta uusia sukuja. Esitelmässä käsitellään kymmeniä asiakirjoista löytyneitä nimenvaihdoksia, jotka Y-DNA on todistanut, niitä joissa puutteellisten asiakirjojen vuoksi on nimenvaihdos voitu todistaa Y-DNA:lla sekä myös ennen asiakirjojen alkua tapahtuneita nimenvaihdoksia.


14.30–15.30 Sukututkimuskouluttaja Riikka Piironen: Yllättävä DNA – yhden Piirosten sukuhaaran tarina

DNA-testeillä voimme vahvistaa asiakirjoista tehtyä sukututkimusta. Tämän lisäksi DNA-testitulokset voivat auttaa meitä löytämään tietoa, jota asiakirjoista ei ehkä ole saatavilla. Joskus sukututkimuksen DNA-testien tulokset saattavat myös yllättää ja tuoda uusia sukulaisia sukututkimukseen. Samalla voi paljastua, kuten tapahtui eräässä Piirosen suvun sukuhaarassa, ettei biologinen isoisä ollutkaan se henkilö, joka oli merkitty kirkonkirjoihin. Miten tähän tulkintaan päädyttiin?

Yllättävälle DNA-tulokselle löytyy usein selitys, kun tulkintaa täsmennetään asiakirjoista saatavalla tiedolla, suvun tarinoilla sekä teettämällä DNA-testejä eri henkilöistä. Olipa sitten kysymys isä- tai äitilinjan testistä tai serkkutestistä.